Kerhon ensimmäisenä koneena toimi Scheibe Bergfalke II/55 purjekone ja koneen rekisteritunnus oli OH-KBA. Ensimmäinen purjelentokurssi aloitettiin vuonna 1963. Vasemmalla oleva kuva on vuodelta -63. Kuvassa Esko Pasanen (silloinen lennonjohtaja), Aarre Kukkola, Heikki Kemppainen ja Väinö Manninen valmistelevat Bergfalkea koululennolle. Lennonopettajana toimi Valtteri Orpana.

Pääasiassa koneiden hinaukset tapahtuivat kiitotien päässä olevalla vintturilla. Vinturissa oli giljotiini siltä varalta, jos hinausvaijeria ei saanutkaan laukaistua irti. Vintturimies veti narusta, jolloin giljotiini putosi ja katkaisi vaijerin. Kemppaisen "Hente" toimi usein vintturimiehenä muiden lentäessä. Vintturin moottorina oli Cadillacin moottori Kuvassa oikealla Kukkolan Aarre lähdössä koululennolle lennonopettaja Valtteri Orpanan istuessa takana. Kemppaisen Heikki opastaa vintturin käyttöä ja vaijerin irroittamista. Kuva on myös vuodelta -63.

Alla on skannaus vuoden 1963 joulukuun Ilmailu-lehdestä, jossa oli juttu Tunturi-Ilmailijoista ja sen perustamisesta.

Suomen pohjoisin ilmailukerho Tunturi-Ilmailijat Suunnilleen vuosi sitten istui Ivalon Matkailumajalla pieni seurue, joka käsitti pari lentäjää - toinen helikopterin sauvaa pitelevä Antti Pesonen ja toinen purjelentäjänä tunnettu Valtteri Orpana. Seurueen muut henkilöt olivat mekaanikko, ylik. Reino Kanninen ja Ivalon entinen kunnanlääkäri Pekka Jokio. Keskusteltiin ilmailusta ja ilmailukerhon elinmahdollisuuksista pohjoisessa. Keskusteltiin ja keskusteltiin ja tultiin lopputulokseen: perustetaan kerho, hankitaan kone ja aletaan toimia tosissaan. Virallinen perustava kokous, sääntöjen hyväksyminen ja muut muodollisuudet saatiin asianmukaisessa järjestyksessä läpi ja niin oli Suomen pohjoisin ilmailukerho - Tunturi-Ilmailijat - perustettu. Mutta ilmailukerho tarvitsee toimiakseen kalustoa. Tässä tapauksessa ei auttanut turvautuminen "lainarahkeisiin" tai lyöttäytyminen yhteen lähimmässä lentokeskuksessa, sillä Pudasjärvelle tulee matkaa jo linnuntietäkin 360 km. Koneen hankkimiseen tarvitaan taas rahaa. Ja niin päätettiin lähteä kartuttamaan olematonta kassaa. Ensimmäiseksi pistettiin pystyyn Ivalon matkailumajalla, "Majalassa" aito texasilainen ilta. "Saluuna" olikin kansaa tupaten täynnä, jopa niin, että tarjoilijoita oli pestattava lisää juhlan aikana. Iloista tunnelmaa oli riittämiin, ja mikä tärkeintä, sievoinen summa rahaa kertyi perustetun kerhon kassaan. Sanotaan, että syödessä ruokahalu kasvaa ja niin kävi nytkin. Alkoi lähestyä kesä ja Lapin yötön yö. Juhannuksena olisi oivallinen tilaisuus pitää vaikka lentonäytös ja sen yhteydessä tanssit. Asiaa alettiin jo aikaisessa vaiheessa järjestellä. Suunniteltiin ohjelmaa: purjelentoesityksiä, helikopteriesityksiä, laskuvarjohyppyjä, kaikkea, mikä kuuluu tyypillisen lentonäytöksen vakio-ohjelmaan. Saatiin järjestelykuluihin tarvittavat rahat ja kaikki näytti olevan hyvässä mallissa. Mutta sitten tuli juhannus. Tuulista! Sadettakin! No, ei surra, oli kaikkien mielipide, odotettiin iltaa. Oli tuulta eikä muutenkaan sää ollut lentosääksi kovinkaan hyvä, mutta kuitenkin. Vielä puoli tuntia ennen ohjelman alkua olivat Ivalon kentän laitamat täysin tyhjinä. Mutta kun aika oli "täysi", oli kentän reuna mustana kansaa, ainakin järjestäjistä tuntui siltä! Loppujen lopuksi katsojia oli todella mukavasti, sillä lukujen mukaan kaikki Ivalon 1500 asukasta olivat näytöstä seuraamassa. Mutta ei lentonäytös ole suinkaan ainoa tapa, millä uusi kerho kartuttaa konerahastoaan. Pienoisgolfrata kerhon omalla tontilla Ivalon keskustassa on ollut kesän aikana suurta muotia. Ja nyt ollaan iloisessa odotuksessa. Uuden koneen pitäisi tulla kerholle vuoden loppuun mennessä. Valtteri Orpanalla on jo opettajan kelpuutus, joten koulutus voidaan välittömästi aloittaa Antti Pesosen hinatessa ja Reino Kannisen huolehtiessa koneiden kunnosta. -Ilmailu-lehti 12/1963

Lentonäytöksiä järjestettiin 1960-luvulla kerhon toimesta joka juhannus Ivalon lentoasemalla ja yleisöä oli aina runsaasti paikalla. Toistaiseksi viimeisin lentonäytös on järjestetty vuonna 1994, jolloin mm. Ilmavoimien Vinka -koulutuskone esitti taitolentoa. Paikalla oli luonnollisesti Tunturi-Ilmailijoiden koko kalusto esillä. Viereisessä kuvassa on vuoden 1966 lentonäytöksen juliste. Elokuussa järjestetyssä lentonäytöksessä ohjelmassa oli mm. huimaa taitolentoa suihkukoneella, Gnat rikkoo äänivallin sekä laskuvarjohyppyjä ja yleisölennätyksiä. Illan päätteeksi pidettiin lentäjien tanssit ilmailukerhon "saluunassa" lentokentällä.

Kerholla oli myös Ivalossa kerhorakennus urheilukentän lähistöllä, jossa oli myös minigolfrata. Nykyisin kerho toimii lentoaseman tiloissa.

Purjelentotoiminnan hiipuessa kerhossa siirryttiin vähitellen moottorilentotoimintaan ja alettiin kouluttamaan A2 pilotteja. Alla on luettelo Tunturi-Ilmailijoiden aikaisemmin omistamista (tai koulutusluvassa olleista) koneista. Rekisteritunnusta klikkaamalla saat kyseisen koneen kuvan ja siirtäessäsi hiiren kursorin vuosiluvun kohdalle saat lisätietoja koneen vaiheista ilma-alusrekisterissä. Tiedot on poimittu teoksesta Finnish Civil Aircraft 1926-2000, jonka on kirjoittanut Tuomo T. Mäkinen ja Eino Ritaranta. Teoksen tiedot päättyvät vuoden 1999 loppuun, joten alla oleva listaus ei välttämättä ole täydellinen ja ajantasainen.

PIK-3c Kajava "Die Hanna" OH-YKW (myöhemmin OH-202) myytiin lokakuussa vuonna 1968 Tampereen Ilmailuyhdistykselle. Koneella tehtiin Lempäälässä vuonna 1969 epäonnistunut maastolasku, jossa kone vaurioitui pahasti ja lentäjäkin loukkaantui. Kone korjattiin myöhemmin lentokuntoon ja myytiin sittemmin Savonlinnan Ilmailukerholle vuonna 1978.

Tunturi-Ilmailijoiden historiassa on ollut muutama ajanjakso, jolloin kerholla ei ole ollut käytössä omaa konettaan. Nämä ajanjaksot ovat elokuusta 1971 heinäkuuhun 1974 ja syyskuusta 1977 huhtikuuhun 1989. Näinä ajanjaksoina kerho on lentänyt Jaakko Palokankaan omistamilla lentokoneilla, kuten esimerkiksi Cessna 150B OH-CCC:llä. Nykyään "tripla-Charlie" on muutettu nokkapyöräkoneesta kannuspyöräkoneeksi ja kone näyttää tältä.

Tunturi-Ilmailijoiden ensimmäinen PPL(A)-lupakirjaa edellyttänyt lentokone, Cessna F172H OH-CDX, vaurioitui lentokelvottomaksi Ivalon lentokentällä syysmyrskyssä vuonna 1992.

Lisää valokuvia Tunturi-Ilmailijoiden historian vaiheilta löytyy valokuvagalleriasta. Sieltä löytyy mm. Suomen Kansallisarkistoon digitoituja dokumentteja OH-KBA:sta ja muita mielenkiintoisia valokuvia vuosien varrelta.